Fredrika Runeberg

Fredrika Runeberg Fredrika Charlotta Tengsröm syntyi 1807 Pietarsaaressa. Hän oli ruotsinkielinen kirjailija, Hän oli ensimmäisiä suomalaisen historiallisen romaanin kirjoittajia, ja merkittävämpiä naiskirjoittajia. Lapsuutensa ja nuoruutensa hän vietti Turussa, pikkulasten koulussa hänellä ei ollut mitään oppimista. Hän oppi aakkoset jo nelivuotiaana, oppi ranskaa ja saksaa tiedonjanoisena. Myöhemmin kielitaito vielä täydentyi englannilla, ja välttävästi myös suomella. Isän kuolema perheen talouden romahdutti, ja äidin ja tyttären Paraisille karkotti. Fredrika avioitui pikkuserkkunsa Runebergin kanssa, pariskunta asui ensin Helsingissä, ja oli aikoinaan kulttuurielämän ytimessä. Miehensä julkaisemaan lehteen kirjoitti artikkeleita ja proosaa, mutta naisena ei kunnon näkyvyyttä saa. Fredrikan elämä oli vaikeaa, koki itse parin lapsen kuolemaa, oma terveys reistaili, ja mies toisten naisten kanssa hummaili. Fredrika oli mukana perustamassa rouvasväen yhdistystä Porvoossa. Yhdistys sai aikaan myös koulun köyhille tytöille, antoi arvoa naisten sivistykselle. Kuuden lapsen kasvattajana Fredrika oli käytännössä yksinhuoltaja. Hänen miehensä aika kului työhön, runoiluun, matkusteluun ja rakkauskirjeiden kirjoitteluun. Fredrika pari romaania kirjoitti, ja ensimmäisen niistä poltti. Fredrikan mies metsällä halvaantui ja vaimonsa luku-apuun turvautui. Vaimon kuulo oli jo heikentynyt, ja näkökin huonommaksi mennyt. Miehensä kuoleman jälkeen muutti takaisin Helsinkiin, ja pari vuotta myöhemmin hänetkin haudattiin. Ulla-Maija Mantere